Tarkka sijainti, jossa langattomat vastaajat elävät, vaatii yli puhelinnumeron
Leah Christian, Michael Dimock ja Scott Keeter
Seuraava kommentti perustuu Yhdysvaltojen julkisen mielipiteen tutkimuksen yhdistyksen vuosikokouksessa pidettyyn esitykseen, Hollywood, Florida, 14.-17.5.2009.
Kun vain matkapuhelimella tavoitettavien aikuisten määrä jatkaa kasvuaan, yhä useammat puhelintutkimukset sisältävät matkapuhelinnäytteitä sen varmistamiseksi, että niiden tulokset edustavat Yhdysvaltain väestöä. Yksi matkapuhelimia sisältävissä tutkimuksissa erityisen huolestuttava asia on matkapuhelinnumeroista johdetun maantieteellisen tiedon tarkkuus; näitä otokseen liittyviä tietoja käyttävät monet maanmittaajat maantieteelliseen otantaan ja analyysiin. Kyky tunnistaa vastaajien sijainti tarkasti on tärkeää otantaiden tarkasta otannasta tietyillä alueilla ja paikallisten ja alueellisten erojen analysoimiseksi vastaajien asenteissa ja käyttäytymisessä. Tätä ongelmaa pahentaa se tosiasia, että vain langattomat ovat maantieteellisesti liikkuvampia kuin kiinteän verkon puhelimet.
Lankaverkko- ja matkapuhelinnumeroilla toimitettavissa maantieteellisissä tiedoissa on useita eroja. Koska matkapuhelimia ei ole kytketty tiettyyn sijaintiin, siihen liittyvällä numerolla ei ole maantieteellisesti samaa merkitystä kuin lankapuhelimilla. Lankapuhelinnumeroon liittyvän suuntanumeron ja keskuksen avulla se voidaan sijoittaa melko tarkasti. Ei kuitenkaan vaadita, että matkapuhelinnumerot liitetään tiettyyn osoitteeseen tai edes tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Vaikka joku valitsisi numeron 'lähellä' asuin- tai työskentelyaluettaan, langattomien puhelimien palvelualueet voivat olla suurempia kuin lankapuhelimien palvelualueet, joten jonkun tarkka löytäminen on paljon vaikeampi. Ja tietysti ihmiset voivat hankkia puhelimen samasta paikasta ja siirtyä kokonaan eri paikkaan säilyttäen puhelinnumeron.
Langattomien puhelinnäytteiden mukana toimitettujen maantieteellisten tietojen oikeellisuuden arvioimiseksi testaamme, vastaavatko näytetiedot maantieteellistä tietoa, joka on saatu vastaajien itse ilmoittamasta postinumerosta alueellisella, osavaltiollisella ja läänin tasolla, ja verrataan tuloksia lankaverkon otokseen runko. Tämän analyysin tiedot ovat peräisin kuudesta syksyllä 2008 toteutetusta yleisestä väestötutkimuksesta. Yhdistetty aineisto sisältää 10 430 lankavastaajaa ja 3460 soluvastaajaa, mukaan lukien 1160 vain matkapuhelimessa olevaa vastaajaa. Tämän suunnittelun avulla voimme testata lankaverkko- ja matkapuhelinnäytteiden maantieteellisen tiedon oikeellisuutta samanaikaisesti ja analysoida tietojen tarkkuutta erityyppisille soluvastaajille (vain solu, solu enimmäkseen ja muut, jotka käyttävät matkapuhelimiaan harvemmin). Käytämme myös maantieteelliseen liikkuvuuteen keskittyvän tutkimuksen tietoja arvioidaksemme, eroavatko puhelinkäyttötyyppien tyypit liikkuvuudeltaan.
Paikkatiedot ovat vähemmän tarkkoja solunäytteessä
Matkapuhelinnumeroista johdettuihin maantieteellisiin tietoihin liittyy paljon virheitä, ja virheen koko kasvaa, kun analyysin maantieteellinen yksikkö pienenee. Aluetason maantieteellistä analyysiä varten (esim. Koilliseen, etelään, keskilänteen, länteen) solunäytteeseen liittyvät maantieteelliset tiedot ovat melko tarkkoja; näyte ja postinumero-johdettu alue vastaavat 94% matkapuhelimesta vastaajista, kun vain 4% ei täsmää (yhdestä prosentista tapauksista postinumero puuttui tai sitä ei voitu yhdistää.)
Virheiden määrä kasvaa siirtyessä tilatasolle. Alkuperäiseen otokseen liitetyt valtion koodit poikkeavat vastaajan antamasta postinumerosta 9% vastaajista. Toisella tavalla katsottuna tämä tarkoittaa, että tietyn osavaltion matkapuhelinnumeroiden otoksessa keskimäärin noin 9% potentiaalisista vastaajista, jotka asuvat kyseisessä tilassa, eivät sisälly otokehykseen, ja virheen määrä voi vaihdella valtio valtiolle.
Virhemäärä on suurempi läänin analyysissä.1Näyte ja postinumero-johdettu lääni eivät täsmää melkein neljä kymmenestä soluvastaajasta (39%).
Lankaverkon otoksessa virheen koko on huomattavasti pienempi. Alueellisella ja osavaltiotasolla otos- ja postinumeroindeksitiedot eroavat enintään 1%: lla lankaverkon vastaajista. Tämä nousee läänin tasolla 7 prosenttiin. Kahdessa prosentissa tapauksista vastaaja ei antanut postinumero tai sitä ei voitu yhdistää.
Onko maantieteelliset tiedot vähemmän tarkkoja tietyille ryhmille?
Vaikka maantieteellinen määritys matkapuhelinnumeroista on luonnostaan vaikeaa, virheprosentit ovat vielä korkeammat, kun tarkastellaan vastaajia, jotka ovat 'vain matkapuhelimia', mikä tarkoittaa, että heidän kotonaan ei ole lankapuhelinta. Tässä ryhmässä - noin 20% aikuisväestöstä viimeisimmän kansallisen terveyshaastattelututkimuksen mukaan - 6% ei vastaa alueellisella tasolla, 12% valtion tasolla ja 43% läänillä. Prosentti, jota ei ole sovittu, on pienempi, vaikkakin edelleen yleinen, aikuisille, joilla on lankapuhelin ja matkapuhelin. Lankaverkon näytteessä virheen koko ei vaihdu olennaisesti puhelinkäyttöryhmissä ja on paljon pienempi kuin solunäytteessä.
Kaiken kaikkiaan eri demografisten ryhmien välillä on vain pieniä eroja solunäytteen mukana toimitettujen maantieteellisten tietojen oikeellisuudessa. Hieman suurempi osuus miehistä kuin naisista asuu eri paikassa kuin heidän matkapuhelinnumerostaan saadut näytetiedot viittaavat. Enemmän nuoria ei ole paritettu kuin ne, jotka a
yli 50-vuotiaat. Enemmän valkoisia kuin mustia asuu postinumerossa, joka poikkeaa näytteen mukana toimitetusta maantieteellisestä tiedosta. Lisäksi enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin lukiokoulutuksen saaneiden tai vähemmän koulutettujen asuu muualla kuin matkapuhelinnumerossaan.
Eroja on myös alueittain. Virheen koko on pienin lännessä, jossa läänit ja osavaltiot ovat suurempia ja väestö hajallaan; vain 7% ei vastaa valtion tasolla ja 27% läänin tasolla tällä alueella. Koillisosassa, jossa tiheydet ovat suuremmat ja osavaltiot ja maakunnat ovat usein pienempiä, jopa 12% ei asu osavaltiossa osavaltiossa ja lähes puolet (45%) ei asu matkapuhelimeen liittyvässä läänissä määrä.
Liikkuvuus- ja puhelinkäyttömallit
Joidenkin solunäytteen maantieteellisten tietojen epätarkkuuksien taustalla ovat vaihtelut liikkuvuusmalleissa eri puhelinkäyttöryhmien välillä. Enemmän ihmisiä, joilla on vain lankapuhelin, on elänyt koko elämänsä samassa yhteisössä (43%) kuin amerikkalaisilla, joilla on sekä lankapuhelin että matkapuhelin tai vain matkapuhelin. Enemmän vain matkapuhelimia on siirtynyt samassa tilassa (31%) kuin muissa ryhmissä, kun taas useampi kaksoiskäyttäjä, jolla on sekä lankapuhelin että matkapuhelin (sekä langattomia että matkapuhelimia harvemmin käyttäviä), on siirtynyt osavaltioiden yli .
Vain lankaverkko on asunut yhteisöissään kauemmin kuin matkapuhelimella; he ovat asuneet yhteisössään keskimäärin yli 20 vuotta, melkein kaksi kertaa kauemmin kuin solu enimmäkseen (11 vuotta) ja vain soluryhmät (9 vuotta). Merkittävästi enemmän vain soluja (33%) ja enimmäkseen soluja (22%) on asunut nykyisessä sijainnissaan alle 5 vuotta verrattuna vain 14%: iin muista kaksoiskäyttäjistä ja 10%: iin vain lankaverkosta. Taajuuden toisessa päässä on huomattavasti enemmän vain lankapuhelimista ja kaksoiskäyttäjistä, jotka käyttävät matkapuhelimia harvemmin, asunut yhteisöissään vähintään 20 vuotta.
Vaikka kaksoiskäyttäjien välillä ei ole eroja aikaisemmassa liikkumiskäyttäytymisessä, huomattavasti enemmän ihmisiä, jotka käyttävät matkapuhelimiaan melkein kaikissa puheluissaan, sanovat siirtyvänsä todennäköisesti seuraavien viiden vuoden aikana (27%) kuin ne, jotka käyttävät matkapuhelimia harvemmin (15%). Lähes kolmasosa (32%) vain soluista todennäköisesti siirtyy lähitulevaisuudessa. Sitä vastoin 44% pelkästään lankaverkosta ja 37% enemmän lankaverkkoa hallitsevista kaksoisjoukoista sanoo, etteivät ne lainkaan todennäköisesti muutu seuraavien viiden vuoden aikana.
Nämä erot saattavat myös heijastaa demografisia eroja liikkuvuusmalleissa (tarkempi raportti tämän tutkimuksen tuloksista on kohdassa Kuka liikkuu? Kuka pysyy? Missä on koti?).
Vaikutukset näytteenottoon ja tietojen analysointiin
Matkapuhelimien mobiililuonne aiheuttaa merkittävän ongelman maantieteellisessä otannassa, varsinkin kun tutkittavan alueen koko pienenee. Koska numeroita ei liitetä fyysisiin osoitteisiin, matkapuhelinnumeroihin liittyvissä maantieteellisissä tiedoissa voi olla suuri määrä virheitä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi vastaajat, jotka eivät asu alueella, voidaan tunnistaa ja seuloa pois tutkimuksesta, mutta ihmisiä, jotka asuvat alueella, mutta joilla on matkapuhelinnumerot eri alueelta, ei oteta otantakehykseen. Virheen koko on suhteellisen pieni alueellisella ja osavaltiotasolla, mutta vaarantaa kyvyn kerätä tarkasti pienempiä maantieteellisiä alueita.
Ottaakseen näytteitä kaupungeissa, läänissä tai muilla kapeilla maantieteellisillä alueilla maanmittaajien tulisi harkita muita vaihtoehtoja satunnaisvalinnalle (RDD). Osoitepohjainen otanta antaa tutkijoiden paikantaa vastaajat erittäin tarkasti ja voi tarjota jopa enemmän mahdollisuuksia otantaan pienillä maantieteellisillä alueilla kuin puhelinkyselyt. Useita tutkimuksia2on dokumentoitu, kuinka osoitepohjainen otanta voi kattaa vain langatonta väestöä ja tuottaa vähintään verrattavissa olevat tulokset RDD-puhelintutkimuksista saatuihin tuloksiin.
Koska otoksen mukana toimitettuihin maantieteellisiin tietoihin voi liittyä huomattava määrä virheitä, maantieteellisten tietojen analysointia haluavien tutkijoiden tulisi tutkia muita vaihtoehtoja. Vastaajilta voidaan kerätä tietoja otoksen mukana toimitettujen tietojen korvaamiseksi tai ainakin täydentämiseksi. On tärkeää kerätä tietoja sopivalla tarkkuudella haluttua analyysiä varten. Erilaisia ulkoisia lähteitä voidaan käyttää täydentämään vastaajien antamia tietoja ja vähentämään tarvittavien kysymysten määrää. Pew Research Center käyttää nyt vastaajien itse ilmoittamia postinumeroita ja sovittamalla sen ulkoiseen lähteeseen sopivien maantieteellisten tietojen saamiseksi, jotta analyysimme voivat olla tarkempia. Koska lankavastaajaan liittyvissä maantieteellisissä tiedoissa on edelleen jonkin verran virheitä, käytämme tätä lähestymistapaa sekä lankaverkko- että soluvastaajaan kaikissa kaksoiskehystutkimuksissamme.
1. Tätä analyysia varten oletamme, että vastaajat pystyvät toimittamaan tarkan postinumeron ja että jos tiedot eivät täsmää, se tarkoittaa virheitä puhelinnumerosta johdetuissa tiedoissa. Postipalvelun postinumerot eivät ylitä osavaltioita, ja siksi niiden on annettava tarkka arvio vastaajan sijainnista. Kumpikaan postinumerosta tai puhelinnumerosta ei ole kuitenkaan täysin linjassa läänin rajojen kanssa, joten vastaajan sijoittamisessa lääniin kussakin lähestymistavassa on tietty määrä virheitä. Tätä analyysia varten oletamme, että postinumero antaa tarkemman osoituksen, koska postinumerot ovat tyypillisesti pienempiä maantieteellisiä alueita kuin puhelinnumerot, varsinkin kun on kyse langattomista puhelinnumeroista.
2. Link et ai. 2008. “Vertailu osoitepohjaiseen näytteenottoon (ABS) verrattuna satunnaiseen numeronvalintaan (RDD) yleisissä väestötutkimuksissa”. Julkinen mielipide neljännesvuosittain 72: 6-27. Fleeman ja Wasikowski. 2009. ”CPO: n jälkikyselyn kotitalouksien osoitekehyksillä tunnistettujen kotitalouksien suorituskyky.”; Link et ai. 2009. 'Uuden säätiön rakentaminen: Siirtyminen osoitepohjaiseen näytteenottoon lähes 30 vuoden RDD: n jälkeen.' ja Sherr et ai. 2009. 'Satunnaisten numeroiden ja Yhdysvaltojen postilaitosten osoitepohjaisten mallimallien vertailu yleiseen väestötutkimukseen: Massachusettsin vuoden 2008 sairausvakuutustutkimus.' esiteltiin Yhdysvaltain julkisen mielipiteen tutkimuksen järjestön vuosikokouksessa.
