Libanonin muslimit: suhteellisen maallinen ja kristittyjä suosiva
Richard Wike ja Juliana Menasce Horowitz
Israelin ja Hizbollahin jatkuva konflikti on jälleen kiinnittänyt maailman huomion Libanoniin ja sen monimutkaiseen uskonnollisten lahkojen mosaiikkiin. Pienestä väestöstään huolimatta - vajaat neljä miljoonaa ihmistä - Libanon on Lähi-idän monipuolisin maa, jossa on merkittäviä sunni-, shia-, kristitty- ja druusiväestöjä. Monissa kysymyksissä Libanonin muslimienemmistö jakaa muiden Lähi-idän ja koko maailman muslimien näkemykset, erityisesti sen antipatian Israelia kohtaan (Libanonin kristillinen vähemmistö jakaa myös tämän antipatian). Mutta muissa asioissa libanonilaiset muslimit ovat erillään. Erityisesti viime vuoden toukokuussa tehdyn Pew Global Attitudes -tutkimuksen (tämän vuoden tutkimuksessa ei ollut mukana Libanonia) tiedot osoittavat, että Libanonin muslimit ovat huomattavasti maallisempia kuin muiden maiden muslimit.
Vaikka libanonilaiset muslimit pitävät islamia tärkeänä osana elämäänsä, he painottavat uskoaan vähemmän kuin muualla muslimit. Tutkimuksen kohteena olleissa kuudessa pääosin islamilaisessa maassa Libanonin muslimit sanovat vähiten todennäköisemmin uskonnon olevan erittäin tärkeää elämässään - hieman yli puolet (54%) sanoo uskonnon olevan erittäin tärkeä verrattuna 69 prosenttiin Turkin muslimeista, 86 prosenttia Turkissa. Jordaniassa ja yli 90% Indonesiassa, Pakistanissa ja Marokossa.
Libanonin muslimit eivät myöskään todennäköisesti samastu ensisijaisesti uskontoonsa kuin kotimaahansa. Yhtä monien mielestä he ajattelevat itsensä ensin muslimeiksi (30%) ja sanovat olevansa ensisijaisesti libanonilaisia (30%). Muualla muslimien enemmistö tai moninaisuus samastuu vahvemmin islamiin kuin heidän kansalaisuuteensa - monissa tapauksissa vinosti. Jopa Turkissa - maassa, jolla on pitkät sekularismin perinteet - muslimitunnisteet ylittävät 13 prosenttiyksikköä niitä, jotka tunnistavat ensisijaisesti turkkilaisiksi.
Lisäksi libanonilaiset muslimit ovat vähemmän huolissaan islamin globaalista roolista - vajaa puolet (47%) sanoo, että on erittäin tärkeää, että islamilla on tärkeämpi ja vaikutusvaltaisempi rooli maailmalla. Sitä vastoin 84% Marokon ja 73% Jordanian muslimeista haluaisi islamin olevan merkittävä rooli. Ainoastaan turkkilaiset muslimit, 43 prosentilla, osoittavat vähemmän kiinnostusta islamin globaaliin vaikutukseen.
Näkemykset terrorismista
Suhteellisen maallisesta maailmankatsomuksestaan huolimatta libanonilaiset muslimit kannattavat terrorismeja eniten islamin nimissä. Vuonna 2005 39% sanoi itsemurhapommitusten ja muun siviileihin kohdistuvan väkivallan muodon olevan usein tai joskus perusteltua puolustamaan islamia sen vihollisilta. Ainoastaan Jordaniassa, 57 prosentissa, oli enemmän tukea itsemurhaiskuille.1
Marokossa, Turkissa ja Indonesiassa vähemmän kuin joka viides muslimi uskoo, että tällaiset hyökkäykset voivat usein tai joskus olla perusteltuja.
Libanonilaiset muslimit ilmaisevat myös huomattavaa tukea itsemurhapommituksille Irakissa - noin puolet (49%) sanoi, että Irakissa amerikkalaisia ja muita länsimaalaisia vastaan tehdyt itsemurhaiskut ovat perusteltuja, mikä on yhtä suuri kuin Jordaniassa (49%) ja vain vähän vähemmän kuin Marokossa (56%), joka sai korkeimman tuen.
Maailman tunnetuin itsemurhaterrorismin kannattaja Osama bin Laden saa kuitenkin vain vähän tukea libanonilaisten muslimien keskuudessa. Vain 4% sanoo olevansa hyvin tai hieman luottavainen bin Ladeniin toimiakseen oikein maailman asioissa. Tämä on alhaisimman Qaedan johtajan alhaisinta tukea missä tahansa kuudesta tutkitusta pääosin muslimimaasta.
Libanonin muslimit ja kristityt: sopimus Israelista, erilaiset näkemykset Yhdysvalloista
Huolimatta maansa 1975–1990 sisällissodan aikana laajalle levinneestä lahkolaisväkivallasta, nykyään libanonilaiset muslimit ja kristityt suhtautuvat yleensä myönteisesti toisiinsa. Täysin 86 prosentilla muslimeista on myönteinen mielipide kristityistä, mikä on ylivoimaisesti korkein kristittyjen arvio kaikista muslimiväestöistä. Samaan aikaan 82 prosentilla kristityistä suhtaudutaan myönteisesti muslimeihin.
Asenteet juutalaisiin ovat kuitenkin aivan toinen asia. Jo ennen nykyistä konfliktia negatiiviset mielipiteet juutalaisista ja Israelista olivat levinneet Libanonissa, eivätkä ne rajoittuneet muslimiyhteisöön. Kukaan libanonilaisista otoksistamme, muslimeja, kristittyjä, druzeja tai muita, ei todellakaan sanonut suhtautuvan juutalaisiin myönteisesti. Tietysti kielteinen asenne juutalaisiin ei ole harvinaista alueella - naapurimaassa Jordaniassa nolla vastaajaa suhtautui myönteisesti juutalaisiin, ja Marokko ja Pakistan antoivat myös suotuisat arviot juutalaisille yksinumeroisina.
Israelin ja Palestiinan konfliktin osalta aikaisemmat tutkimukset ovat yleensä osoittaneet libanonilaisten olevan pessimistisiä kahden valtion ratkaisusta. Vuonna 2003 julkaistussa Pew Global Attitudes -tutkimuksessa todettiin, että kolme neljästä muslimista (75%) ja puolet kristityistä (50%) oli samaa mieltä lausunnosta 'Palestiinan kansan oikeuksista ja tarpeista ei voida huolehtia niin kauan kuin Israelin valtio on olemassa. '
Sekä libanonilaiset muslimit että kristityt epäilevät myös juutalaisten vaikutusta Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan. Kun luet luettelon ryhmistä - mukaan lukien juutalaiset, yritykset, kristilliset konservatiivit, tiedotusvälineet, armeija, liberaalit ja tavalliset amerikkalaiset - ja kysytään, kumpi vaikuttaa eniten Yhdysvaltojen politiikkaan muita maita kohtaan, 62% Libanonin muslimeista ja 59% libanonilaisten kristittyjen mukaan juutalaiset ovat vaikutusvaltaisimpia. Tämä usko vallitsi laajalti myös muissa tutkituissa arabimaissa - 60% jordanialaisista ja 50% marokkolaisista sanoi myös, että juutalaisilla on eniten valtaa Amerikan kansainvälisessä politiikassa.
Vaikka Libanonin muslimit ja kristityt ovat yhtä mieltä siitä, että juutalaisilla on laaja vaikutusvalta Yhdysvalloissa, he ovat eri mieltä Yhdysvaltoja ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa koskevista asenteista. Vain 22 prosentilla muslimeista on suotuisa mielipide Yhdysvalloista - taso, joka on yhdenmukainen Amerikan vastaisten tunteiden kanssa kaikkialla muslimimaailmassa. Lähes kolmella neljällä kristityllä (72%) on kuitenkin suotuisa näkemys Yhdysvalloista.
Muslimit ja kristityt eroavat myös suhtautumisesta amerikkalaisiin: 52 prosentilla muslimeista on suotuisa näkemys amerikkalaisista verrattuna 87 prosenttiin kristityistä. Maailman maissa Pew Global Attitudes -tutkimuksissa on yleensä havaittu, että ihmiset antavat suotuisamman arvosanan amerikkalaisille kuin Yhdysvalloille, ja tämä pätee suurelta osin myös muslimimaissa. Kuitenkin ero amerikkalaisten ja Yhdysvaltojen käsitysten välillä on erityisen suuri Libanonin muslimien keskuudessa. Muiden muslimiväestöjen keskuudessa käsitykset amerikkalaisista heijastavat taipumusta Amerikkaan tarkemmin.
Libanonin muslimit ja kristityt ovat myös jyrkästi eri mieltä Yhdysvaltojen toiminnasta kansainvälisellä areenalla. Esimerkiksi muslimit uskovat huomattavasti todennäköisemmin, että Amerikka toimii yksipuolisesti maailman näyttämöllä. Vain 19% muslimeista uskoo, että Yhdysvallat ottaa ulkopolitiikkaa koskevissa päätöksissä huomioon paljon tai kohtuullisen määrän Libanonin kaltaisten maiden etuja, kun vastaava osuus kristittyistä on 59%. Ja vain 11% muslimeista kannattaa Yhdysvaltojen johtamaa sotaa terrorismia vastaan; kuitenkin 60% kristityistä tukee Yhdysvaltojen terrorismin vastaista politiikkaa.
Toinen kysymys, josta muslimit ja kristityt ovat eri mieltä, on islamilaisen ääriliikkeen uhka maalle. Huolimatta Iranin tukeman Hezbollahin hallitsevasta asemasta Etelä-Libanonissa, viime vuoden tutkimuksessa vain 4% libanonilaisista muslimeista piti islamilaisia ääriliikkeitä erittäin tai melko suurena uhkana maalle, pienin prosenttiosuus kuudesta muslimiväestöstä. Samaan aikaan Libanonin kristitty vähemmistö näkee tämän asian aivan eri tavalla: 53% sanoo, että islamilaiset ääriliikkeet aiheuttavat hyvin tai melko suuren uhan.
