Globaalisti Useampi Yhdysvallat kuin Kiina on maailman johtava taloudellinen voima

Viime vuosikymmenen aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia maailmantaloudessa, kun monet kansat ympäri maailmaa ovat kamppailleet suuren taantuman ja sen jälkivaikutusten kanssa. Vaikka Yhdysvallat ja muut suhteellisen varakkaat länsimaat ovat hitaasti palanneet kriisistä, talouden kasvu on ollut hidasta verrattuna Kiinan, Intian ja muiden nousevien talouksien kasvuun. Silti yleinen mielipide maailmanlaajuisesti on, että Yhdysvallat on maailmanlaajuinen taloudellinen valta.

Pew Research Centerin kyselemissä 38 maassa keskimäärin 42%: n mediaani sanoo, että Yhdysvallat on maailman johtava talous, kun taas 32% mainitsee Kiinan. Kaikissa Latinalaisessa Amerikassa tutkituissa maissa, samoin kuin useimmissa Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, yleisö uskoo Yhdysvaltojen olevan tärkein talous. Amerikkalaiset nimeävät 51–35% marginaalilla oman maansa eikä Kiinaa.
Mutta seitsemässä tutkimuksen 10 Euroopan unionin maasta Kiinaa pidetään johtavana taloudellisena voimana (se on sidoksissa Yhdysvaltoihin Italian kärjessä). Venäjällä on myös tämä näkemys. Ja Kiina johtaa Yhdysvaltoja kahdella vastapuolella Australiassa - pitkäaikainen Yhdysvaltain liittolainen, mutta myös maa, jonka suurin kauppakumppani on ylivoimaisesti Kiina.
Kuluneen vuoden aikana käsitys Yhdysvaltain suhteellisesta taloudellisesta voimasta on vähentynyt monissa Amerikan tärkeimmissä kauppakumppaneissa ja liittolaisissa. Suuntaus on nähtävissä useissa Euroopan maissa, joissa näkemykset taloudellisesta voimatasapainosta ovat vaihdelleet viime vuosina. Lähes vuosikymmen sitten alkaneen finanssikriisin jälkeen eurooppalaiset nimittivät yhä enemmän Kiinaa Yhdysvaltojen sijaan maailman johtavaksi talousvallaksi. Mutta viime vuosina, kun Yhdysvaltain talous elpyi hitaasti, heiluri alkoi kääntyä takaisin Yhdysvaltojen suuntaan. Tänä vuonna malli on kuitenkin kääntynyt taas päinvastaiseksi, ja sellaisissa maissa kuin Saksa, Iso-Britannia ja Espanja, Kiina nähdään jälleen kerran sijoittuvan kärkipaikalle. Mutta nämä muutokset eivät rajoitu Eurooppaan; käsitykset ovat muuttuneet merkittävästi myös esimerkiksi Kanadassa, Brasiliassa, Meksikossa ja Filippiineillä.

Yksi asia, jonka Kiina ja Yhdysvallat jakavat, on se, että kummankin maan johtajiin suhtaudutaan tällä hetkellä kielteisesti suuressa osassa maailmaa. Keskimääräinen 53 prosentin mediaani sanoo, että heillä ei ole luottamusta Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin toimimaan oikein maailman asioissa. Silti paljon suurempi osuus (74%) ilmaisee vain vähän tai ei lainkaan luottamusta Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin. Xi on kuitenkin maailmanlaajuisesti vähemmän tunnettu kuin Trump: Noin yhdellä viidellä ei ole mielipidettä Kiinan johtajista, kun taas vain 8 prosentin mediaanilla ei ole mielipidettä Trumpista.
Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin saa hieman enemmän negatiivisia arvioita kuin Xi (59%: lla ei ole luottamusta). Saksan liittokansleri Angela Merkel on ainoa kyselyyn osallistunut maailman johtaja, joka saa positiiviset arvosanat - 42% luottaa pitkäaikaisiin johtajiin ja vain 31% sanoo, että ei.(Lisätietoja näiden neljän johtajan globaaleista näkemyksistä, katso ''U.S. Image Suffers as Publics Around World asettaa Trumpin johtajuuden kyseenalaiseksi.')

Kaiken kaikkiaan globaalilla yleisöllä on taipumus ilmaista myönteisiä näkemyksiä Kiinasta. Keskimääräinen 47 prosentin mediaani 38 kyselyyn osallistuneessa maassa on myönteinen mielipide Kiinasta, kun taas 37 prosentilla mediaani on epäedullinen. Yhdysvaltain globaalit luokitukset, jotka ovat laskeneet voimakkaasti Trumpin hallinnon ensimmäisenä vuonna, näyttävät hyvin samanlaisilta: 49%: n mediaani näkee Yhdysvaltojen positiivisessa valossa, kun taas 39% tarjoaa epäedullisen kuvan.(Lisätietoja Yhdysvaltain globaaleista näkymistä katso 'U.S. Image Suffers as Publics Around World asettaa Trumpin johtajuuden kyseenalaiseksi.')
Alueellisesti Kiina saa positiivisimmat arvosanansa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, johon se on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Nigerilaisten arvio Kiinasta on 72 prosenttia, ja se on kyselyssä myönteisin. Ainoa maa, josta vähintään seitsemän kymmenestä ilmaisee myönteisen mielipiteen, on Venäjä (70%).
Vaikka eurooppalaiset ovat eri mieltä Kiinasta, positiivisen näkemyksen omaavan yleisön osuus on kuitenkin kasvanut merkittävästi joissakin maissa, kuten Espanjassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Lausunnot ovat siirtyneet päinvastaiseen suuntaan useissa Aasian suurissa maissa, etenkin Etelä-Koreassa. Myös pisarat Indonesiassa, Intiassa ja Vietnamissa olivat merkittäviä.
Yksi asia, jossa Amerikalla on paljon vahvempi globaali kuva kuin Kiinalla, on yksilönvapaus. Kaikissa haastetuissa maissa 54% mediaani sanoo uskovansa, että Yhdysvaltain hallitus kunnioittaa kansalaistensa henkilökohtaisia vapauksia. Vain 25% sanoo tämän Kiinan hallituksesta.
Nämä ovat tärkeimpiä tuloksia uudesta Pew Research Center -tutkimuksesta, joka tehtiin 41953 vastaajan kanssa 38 maassa 16. helmikuuta - 8. toukokuuta 2017.
Kiinan kansainvälinen imago
47 tutkimuksen 38 maan mediaanilla on myönteinen mielipide Kiinasta, kun taas 37 prosentilla mediaani on epäedullinen. Suurin osa tai useat 24 maassa antavat Kiinalle positiivisen arvosanan.
Kiinan suotuisimmat näkymät ovat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa - alueella, jolla Kiina on investoinut voimakkaasti infrastruktuuriin ja kehitykseen. Positiiviset mielipiteet ylittävät negatiiviset mielipiteet enemmän kuin neljä vastaan yksi Nigeriassa, Senegalissa ja Tansaniassa. Ghanassa 49 prosentilla on myönteinen kuva Kiinasta, mikä on 31 prosenttiyksikköä vähemmän kuin keväästä 2015. Tämä voi johtua ainakin osittain kahden maan viimeaikaisista kitkoista Ghanan kaivoskäytännöissä.
Latinalaisessa Amerikassa positiiviset tunteet Kiinaa kohtaan ovat korkeimmat Perussa. Noin puolet Brasiliasta, Venezuelasta ja Chilestä on myös positiivisia tunteita Aasian talousjätistä.
Venäläiset suhtautuvat myönteisesti myös Kiinaan, ja seitsemän kymmenestä ilmaisee myönteiset näkemyksensä naapuristaan. Itse asiassa Venäjällä on toiseksi myönteisin mielipide Kiinasta Nigerian jälkeen.
Yhdysvalloissa ja Kanadassa yleisöllä on erilaisia näkemyksiä Kiinasta. Kanadalaiset ovat suotuisasti Kiinaa kohti 48–40% marginaalilla, kun taas amerikkalaiset kallistuvat vastakkaiseen suuntaan (47% negatiivinen vs. 44% positiivinen). Yhdysvaltain suhtautuminen Kiinaan on pehmennyt vuodesta 2016, jolloin 55 prosentilla oli epäedullinen näkemys Aasian vallasta. Yhdysvalloissa on merkittäviä puolueellisia eroja, ja republikaanit suhtautuvat todennäköisesti negatiivisemmin Kiinaan (56%) kuin demokraatit (41%).
Aasian ja Tyynenmeren alueella mielipiteet vaihtelevat. Kiinan myönteinen mielipide vaihtelee korkeimmasta 64 prosentista Australiassa alhaisimpaan 10 prosenttiin Vietnamissa. Australiassa positiiviset näkemykset Kiinasta ovat kasvaneet 12 prosenttiyksikköä viimeisen vuoden aikana (koska Yhdysvaltojen myönteiset näkymät ovat laskeneet 12 pistettä). Kiinan myönteiset mielipiteet ovat kuitenkin laskeneet kahden viime vuoden aikana myös Vietnamissa (-9 pistettä) ja Indonesiassa (-8).
Lasku on erityisen merkittävää Etelä-Koreassa, jossa Kiinan suotuisuus on laskenut 27 pistettä keväästä 2015 lähtien ja on nyt lähellä historiallista matalaa.

Lisäksi Kiinan luokitukset ovat hitaasti laskeneet useimmissa tutkituissa Aasian maissa. Esimerkiksi Japanissa 55%: lla oli positiivinen luokitus aasialaiseen naapuriinsa vuonna 2002, mutta nyt vain 13%: lla, vaikka Japanin suosio Kiinaa kohtaan nousi vuoden 2011 maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen.
Joissakin tutkituissa maissa nuorin aikuisten sukupolvi on suotuisampi Kiinaa kuin heidän vanhimpiaan. Suurin ero nuorten ja vanhojen välillä Kiinan näkemyksissä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa 62 prosentilla nuorista briteistä (18–29-vuotiaista) on myönteinen näkemys Kiinasta, kun vastaavasti vain 38 prosenttia 50-vuotiaista vanhempi. Vaikka ero on suurin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, muissa maissa on samanlaisia malleja, ikäerot ovat vähintään 15 prosenttiyksikköä Australiassa (+20), Kanadassa (+17), Venäjällä (+16), Alankomaissa (+16), Ranska (+16) ja Yhdysvallat (+15).
Negatiiviset arviot presidentti Xille
Kiinan globaali imago on suurelta osin positiivinen, mutta sama ei päde sen johtajaan, presidentti Xi Jinpingiin. Maailmanlaajuinen mediaani, 53%, sanoo, että heillä on vähän tai ei lainkaan luottamusta häneen toimimaan oikein maailman asioissa, verrattuna 28%: iin, jotka luottavat Xiin.
Vain viidessä maassa yli puolet ilmaisee luottamuksen Xiin. Kolme - Tansania, Nigeria ja Senegal - ovat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kiinan presidentti saa korkeat arvosanat myös Venäjällä ja Filippiineillä, joissa näkemykset hänestä eivät ole muuttuneet paljoakaan siitä lähtien, kun Rodrigo Duterte tuli presidentiksi vuonna 2016.
Xiin suhtaudutaan negatiivisesti Yhdysvalloissa sekä tutkituissa Euroopan maissa. Hän saa myös huonoja arvosteluita naapurimaissa Japanissa ja Vietnamissa.
Useissa maissa, useilla eri alueilla, suuri osa yleisöstä ei anna mielipidettä Xi: stä. En tiedä -vastaukset ovat erityisen yleisiä Intiassa, Tunisiassa, Puolassa, Unkarissa, Argentiinassa, Indonesiassa ja Senegalissa.
Kiina ja ihmisoikeuksien suojelu
58 prosentin mediaani 38 maassa uskoo, että Kiinan hallitus ei kunnioita kansansa henkilökohtaisia vapauksia.
Tämä näkemys on erityisen näkyvä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Noin kahdeksasta kymmenestä tai enemmän ruotsalaiset, ranskalaiset, saksalaiset, hollantilaiset, amerikkalaiset ja kanadalaiset sanovat, että Kiina ei suojaa kansalaistensa henkilökohtaisia vapauksia.
Kiinan hallituksen näkemys kansalaisvapauksien rikkojana ei kuitenkaan ole kaikilla alueilla. Yli puolet Lähi-idässä (55%) ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (53%) sanoo, että Kiina kunnioittaa kansansa henkilökohtaisia vapauksia, mikä on selvästi erilainen kuin länsimaiden näkemykset.
Kiinan maine kansalaisten oikeuksien puolustamisessa on erityisen vahva Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Etelä-Afrikassa lukuun ottamatta puolet tai enemmän sanovat, että Peking kunnioittaa kansalaistensa henkilökohtaisia vapauksia. Etelä-Afrikassa monien mielestä (46%) on samaa mieltä.
Omalla alueellaan arvio Kiinan ennätyksestä vaihtelee. Suurin osa indonesialaisista (56%) ja noin puolet Filippiineiltä (52%) sanoo, että Kiina kunnioittaa kansalaistensa henkilökohtaisia vapauksia. Samaan aikaan japanilaiset (85%), australialaiset (81%) ja eteläkorealaiset (77%) ovat yhtä negatiivisia kuin yleisöt Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, kun otetaan huomioon Kiinan hallituksen yksilönoikeuksien suojelu.
Vaikka näkemykset tästä kysymyksestä ovat pysyneet suhteellisen yhdenmukaisina useimmissa maissa, Filippiinien, Jordanian ja Venäjän mielipiteet ovat muuttuneet viime vuosina. Näkemykset Kiinasta henkilökohtaisten vapauksien puolustajana ovat nousseet filippiiniläisten keskuudessa vuodesta 2014. Lisäksi ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun kysymys esitettiin alun perin vuonna 2008, enemmistöt Venäjällä (56%) ja Jordaniassa (55%), joissa Xi on tehnyt pyrkimyksiä parantaa kahdenvälisiä suhteita sanotaan, että Kiinan hallitus kunnioittaa kansalaistensa henkilökohtaisia vapauksia.
Maailmanlaajuisesti Yhdysvaltoja pidetään edelleen johtavana taloudellisena voimana, mutta ero Kiinan kanssa on kaventumassa
Kyselyyn vastanneilta kysyttiin, mikä on maailman johtava taloudellinen voima: Yhdysvallat, Kiina, EU-maat tai Japani. 24: ssä 38 tutkitusta maasta suurin osa näkee Yhdysvaltojen olevan maailmanlaajuinen talousjohtaja.
Samaan aikaan Kiina on nimetty maailman johtavaksi taloudeksi 12 maassa, mikä on kaksinkertainen määrä kansoja, jotka näkivät Kiinan olevan talouden kärjessä, kun kysymys esitettiin viimeksi samoissa maissa vuosina 2014--2016.

Tutkimuksen 38 maan joukossa Etelä-Korea sanoo todennäköisimmin, että Yhdysvallat on johtava taloudellinen valta (66%), jota seuraa läheisesti Japani (62%). Noin puolet sanoo, että Yhdysvallat on maailman talousjohtaja Israelissa (52%), Vietnamissa (51%), Unkarissa (51%) ja Yhdysvalloissa itsessään (51%).
Muissa Aasian ja Tyynenmeren alueen maissa näkemykset johtavasta taloudesta kallistuvat edelleen selvästi Yhdysvaltojen suuntaan. Filippiinien (49%), Intian (42%) ja Indonesian (39%) mielestä Yhdysvallat on johtava taloudellinen valta .
Länsi-Euroopassa ihmiset sanovat yleensä, että Kiina, ei Yhdysvallat, on maailmanlaajuinen talousjohtaja. Esimerkiksi Espanjassa (48%), Ranskassa (47%), Isossa-Britanniassa (46%) ja Saksassa (41%) sanotaan, että Kiina on huipputalous.
Australia on maa, joka on vakuuttunein siitä, että Kiina on maailman johtava taloudellinen valta - 58% australialaisista on samaa mieltä. Muita maita, joissa monien mielestä Kiina istuu maailmantalouden huipulla, ovat Kanada (42%) ja Venäjä (35%).
Vaikka yleisesti ottaen harvat sanovat, että EU tai Japani ovat maailman johtava taloudellinen valta, neljännes Saksassa mainitsee EU-maat.
Vuonna 2017 maailmanlaajuinen mediaani, 42% 38 maassa, sanoo, että Yhdysvallat on johtava talous. 32% nimeää Kiinan, 9% EU: n ja 7% Japanin. Sen jälkeen kun tämä kysymys esitettiin viimeksi samoissa 38 maassa, vähemmän ihmisiä sanotaan, että Yhdysvallat on johtava talous, kun taas Kiinaa ja Euroopan unionia nimeävät henkilöt ovat kasvaneet hieman.
Erityisesti Euroopassa on palattu takaisin nimittämään Kiina maailman johtavaksi taloudeksi. Ennen suurta taantumaa viidessä Euroopan maassa ihmiset halusivat enemmän nimetä Yhdysvaltoja taloudellisena johtajana, mutta onnettomuuden alkamisen jälkeen nämä viisi eurooppalaista yleisöä nimesivät Kiinan johtajaksi.
Viime vuosina, kun Yhdysvaltain talous on kiihtynyt ja Kiinan kasvu on hiukan hidastunut, Yhdysvaltoja on jälleen voitu nähdä maailman johtavana taloutena kaikkialla Euroopassa. Mutta viime vuodesta lähtien mielipiteiden tasapaino on jälleen siirtynyt kohti näkemystä siitä, että Kiina on maailman johtava talous.
Viime vuosina suurin osa USA: n näkemyksistä talousjohtajana oli jyrkemmin Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Esimerkiksi Tansaniassa vuonna 2015 63% sanoi, että Yhdysvallat on taloudellinen johtaja, mutta se on laskenut tänään 43 prosenttiin. Samanlaisia kaksinumeroisia pudotuksia tapahtui Senegalissa (-20 pistettä) ja Ghanassa (-16). Suuria laskuja on tapahtunut myös Meksikossa (-13), Chilessä (-12) ja Brasiliassa (-12), vaikka suurin osa näistä maista sanoo edelleen, että Yhdysvallat on maailman huipputalous.
Filippiineillä vain 49% mainitsee Yhdysvaltojen johtavana taloudellisena voimana, kun vastaava 66% sanoi tämän vuonna 2015. Silti vain neljännes nimittää Kiinaa maailman johtavaksi taloudeksi tänään. Isossa-Britanniassa 31% sanoo, että Yhdysvallat on taloudellinen johtaja vuonna 2017, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 43%.
Sen sijaan Etelä-Koreassa sanotaan nyt, että Yhdysvallat on johtava taloudellinen valta kuin vuonna 2015.