Ei häpeää lipun heiluttavan yleisön muutoksesta
kirjoittanut Paul Taylor
Noin kaksi kolmesta amerikkalaisesta purjehtii lippua. Lähes kolme neljästä sanoo, että lipun polttamisen pitäisi olla laitonta. Noin puolet sanoo, että sen pitäisi olla perustuslain vastainen.
Näistä suojaavista vaistoista huolimatta ei ole ollut julkista huutoa, joka vaati kongressia ryhtymään toimiin vanhan kunnian puolustamiseksi polttimia ja häpäisijöitä vastaan.
Aikaisemmin tässä kuussa toteutetussa valtakunnallisessa Fox News -tutkimuksessa lippujen polttaminen sijoittui kaukana viimeiseksi viiden kysymyksen joukossa, jotka testattiin kongressin painopisteinä tänä kesänä. Irak oli ensin 35 prosentissa, jota seurasivat kaasun hinnat (28%), maahanmuutto (26%) ja samaa sukupuolta olevien avioliitot (5%). Edes prosentti äänestäjistä ei sanonut, että lippujen polttamisen pitäisi olla kongressin ensisijainen tavoite.
NBC-uutiset /Wall Street Journaltämän kuukauden kyselyssä kysyttiin toisesta variantista kysymys. Se sisälsi lipun polttamisen seitsemän numeron joukossa ja kysyi rekisteröidyiltä äänestäjiltä mitäkaksiolisi tärkeintä auttaa heitä päättämään, miten äänestää kongressista tänä syksynä. Lippujen polttaminen oli jälleen kuollut viimeisenä - vain 4% nimesi sen ensimmäiseksi tai toiseksi tärkeimmäksi kysymykseksi.
Pew Research Center otti käyttöön kolmannen lähestymistavan. 14. – 19. Kesäkuuta järjestetyssä valtakunnallisessa puhelimessa rekisteröidyiltä äänestäjiltä kysyttiin, pitivätkö he kaikkia 19 asiaa tärkeänä henkilökohtaisesti. Koulutus näytti tietä (82% sanoi, että se on 'erittäin tärkeää'), jota seurasi talous (80%) ja terveydenhoito (79%). Hieman alle puolet (49%) sanoi, että lippumuutos on erittäin tärkeä ja sijoittaa sen listalle 14. sijalle.
Jopa tuen tuella yleisö pitää lippujen polttamista tärkeämpänä kuin useita muita korkean profiilin aiheita, kuten ilmaston lämpeneminen, abortti ja homoavioliitot.
Kaikista Pew-kyselyssä testatuista aiheista ehdotettu lippujen polttava muutos on se, joka aiheutti suurimman mielipide-eron matalampien ja korkea-asteen koulutettujen vastaajien välillä. Noin kaksi kolmasosaa (67%) niistä, joilla on keskiasteen koulutus tai vähemmän, lipun polttaminen on erittäin tärkeä asia verrattuna vain 28 prosenttiin korkeakoulututkinnon suorittaneista. On myös merkittävä partisaanijako; 60% republikaaneista sanoo, että se on erittäin tärkeä asia, kun vastaava luku on vain 44% demokraateista ja riippumattomista.
Vaikka harvat amerikkalaiset näyttävät uskovan, että vanha kunnia on sellaisessa vaarassa, joka vaatii korkean prioriteetin kongressin huomiota, useimmat tukevat suojatoimenpiteitä. Noin 73% väestöstä katsoo lipun polttamisen olevan laitonta, kertoi Fox News -tutkimus tässä kuussa.
Kysymyksessä, pitäisikö tämän suojan ulottua perustuslain muutoksen säätämiseen, yleisö on eri mieltä. CNN: n aiemmin tässä kuussa tekemässä kyselyssä 56 prosenttia kannatti perustuslain muutosta. Uudessa Gallupin kyselyssä vastaajat löysivät vastaavasti 56–41 prosentin marginaalin ja suosivat perustuslain muutosta, joka antaisi kongressille ja osavaltioiden hallituksille mahdollisuuden tehdä Yhdysvaltojen lipun polttamisesta laitonta. Tuen taso on kuitenkin huomattavasti alhaisempi kuin Gallupin vuonna 1989 ja 1990 ilmoittaman 71 prosentin ja 68 prosentin.
Lisäksi, kun viimeisimmän Gallupin kyselyn kysymys muotoiltiin uudelleen puolelle otoksesta kysyäkseen, olisiko vastaaja sitä mieltä, että Yhdysvaltojen perustuslakia olisi muutettava, jotta Yhdysvaltain lipun polttaminen tai häpäiseminen 'eräänlaisena poliittisena mielipiteenä' olisi laitonta, enemmistö siirtyi, 45% sanoi kyllä tarkistukselle ja 54% ei.
Silti minkään perustuslain muutoksen 45 prosentin kannatusta ei pidä kevyesti hylätä, koska monet ihmiset asettavat korkean riman perustuslain muuttamiselle. Esimerkiksi, vaikka 54% kansalaisista vastustaa homoavioliittojen laillistamista, vain 32% kannattaa perustuslain muutosta Pew-kyselyn mukaan.
Vuodesta 1989, jolloin Yhdysvaltain korkein oikeus päätti 5–4, että lipun häpäiseminen on perustuslailla suojattu sananvapauden muoto, kongressi on säännöllisesti hyväksynyt lippua polttavan muutoksen. Viime yönä sen hyväksyminen oli niin lähellä kuin koskaan; Senaatin 66-34-äänestys oli vain yksi ääni, joka oli ujo kahden kolmasosan enemmistöstä, joka vaaditaan lähettämään tällainen muutos valtioille ratifioitavaksi.
Lippu
Riippumatta siitä, mitä kongressissa tapahtui, monet amerikkalaiset lentävät Old Glory -tapahtumaa paitsi tulevana 4. heinäkuuta pidettävänä lomana, myös eri aikoina ympäri vuoden. Noin 64% aikuisista sanoo, että he näyttävät lipun kotonaan, toimistossaan tai autossaan vuoden 2005 Pew-tutkimuksen mukaan. Tämä luku on jonkin verran laskenut vuodesta 2002, jolloin syyskuun 11. päivän iskujen seurauksena lippua osoittaneiden amerikkalaisten määrä nousi 75 prosenttiin. Vuoden 2005 luku on kuitenkin jonkin verran korkeampi kuin 1980- ja 1990-luvuilla tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa rekisteröity taso.
Vuoden 2005 tutkimuksessa havaittiin myös, että Old Glory saa raskaimman harjoittelunsa maaseudulla. Noin kolme neljäsosaa maaseudun asukkaista (76%) sanoo, että heillä on lippu, kun taas esikaupunkien asukkaista 65% ja kaupunkilaisista 54%. Myös useammat republikaanit (78%) raportoivat lipun näkymisen kuin demokraatit (57%) tai riippumattomat (60%).
Isänmaallisuus ei riipu Irakin sodan tuesta
Suurin osa amerikkalaisista pitää itseään isänmaallisena. Vuoden 2003 Pew-tutkimuksessa yli yhdeksän kymmenestä joko kokonaan (56%) tai enimmäkseen (35%) oli samaa mieltä väitteen kanssa: 'Olen hyvin isänmaallinen'.
Nykyään vain harvat ihmiset sekoittavat isänmaallisuuden Irakin sodan tukemiseen. Viime maaliskuussa toteutetun CBS News -tutkimuksen mukaan 83% vastaajista sanoi uskovansa, että joku voi olla isänmaallinen, vaikka hän ei tue sotaa, mutta vain 12% oli eri mieltä. Toukokuussa 2004 vastauksena Pew-kyselyn hieman erilaiseen kysymykseen 22% sanoi, että sodan kritisointi ei ollut isänmaallista; kun taas 23% sanoi, että se oli isänmaallinen ja 49% ei kumpikaan.
Isänmaallinen Kyllä, mutta kulttuurisesti ylivoimainen?
Vaikka amerikkalaiset ovat hyvin isänmaallisia, he eivät erotu kulttuurisen ylivallan tunteestaan, ainakaan verrattuna läntisen maailman ulkopuolisiin kansallisiin yleisöihin.
Vuonna 2002 julkaistussa Pew Global Attitudes Project -tutkimuksessa 60% amerikkalaisista oli samaa mieltä väitteestä: 'Ihmisemme eivät ole täydellisiä, mutta kulttuurimme on muita parempaa.'
Tämä sijoittaa amerikkalaiset tutkituista 43 kansallisesta yleisöstä alimman kolmanneksen alueelle, joka on kaukana maakunnista, kuten Indonesia (90% täysin tai pääosin samaa mieltä väitteen kanssa), Etelä-Korea (90%), Egypti (88%), Meksiko (86%). , Intia (85%), Mali (80%), Uzbekistan (77%), Bolivia (77%), Tansania (77%) ja Bulgaria (74%).
Länsi-Euroopan yleisöjen keskuudessa sen sijaan oli vielä vähemmän taipumusta väittää kulttuurista ylivaltaa kuin Yhdysvalloissa. Vain 55% italialaisista oli samaa mieltä väitteen kanssa; samoin kuin vain 40% saksalaisista; vain 37% brittiläisistä; ja vain 33% ranskalaisista, mikä on pienin osuus kaikista tutkituista 43 maasta. (Niin paljon ylimielisestä ranskalaisesta!)
Suhtautuminen demokratiaan
4. heinäkuuta on päivä, jolloin vietämme demokratian syntymää - joka vuonna 1776 oli uusi ja radikaali hallintomuoto.
Ei enää. Maailmanlaajuinen mielipidetutkimus, joka testaa yleistä mielipidettä ympäri maailmaa, kysyy ajoittain seuraavan suostuvan tai eri mieltä olevan kysymyksen: 'Demokratialla voi olla ongelmia, mutta se on parempi kuin mikä tahansa muu hallintomuoto.' Yhdysvalloissa kysymys esitettiin viimeksi vuonna 1999; 85% vastaajista oli samaa mieltä.
Vaikka tämä prosenttiosuus onkin huomattava, se tuskin sijoittaa amerikkalaisia kärkikolmikkoon niiden yli 80 yleisön joukossa, jotka kysyivät saman kysymyksen vuosina 1994–2004. Isojen, Bangladeshin, Venezuelan, Albanian ja Kroatian niin erilaisten kansojen ihmiset ilmaisivat kaikki entistä laajempaa tukea kuin Yhdysvaltojen vastaajat.
| Olla samaa mieltä voimakkaasti | Olla samaa mieltä | OLLA SAMAA MIELTÄ (NETTO) |
| Maailman arvot -tutkimuksen tiedot |
