Aiemmissa vaaleissa Yhdysvallat jäljitti kehittyneimmät maat äänestysaktiivisuudessa
Jos ennenaikaisen äänestyksen suuntaukset viittaavat siihen, ennätysmäärä amerikkalaisia voisi äänestää vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Tämän kirjoituksen jälkeen yli 100 miljoonaa ennenaikaista ääntä on annettu postitse tai henkilökohtaisesti - yli kaksi kolmasosaa vuonna 2016 annettujen äänten kokonaismäärästä.
Meillä ei ole mitään lopullista arviointia vuoden 2020 äänestysprosentista jonkin aikaa 3. marraskuuta jälkeen. Mutta vuoden 2016 presidentinvaaleissa lähes 56% Yhdysvaltain äänioikeusikäisistä antoi äänestyksen. Tämä merkitsi hieman nousua vuodesta 2012, mutta oli alhaisempi kuin ennätysvuonna 2008, jolloin äänestysaktiivisuus ylitti 58 prosenttia äänioikeutetusta väestöstä.
Joten miten äänestäjien äänestysaktiivisuus Yhdysvalloissa vertaa muiden maiden äänestysaktiivisuutta? Se riippuu suuresti siitä, mihin maahan katsot ja mitä mittatikkua käytät.
Valtiotieteilijät määrittelevät äänestysaktiivisuuden usein jakamalla annetut äänet jaettujen lukumäärällätukikelpoisiaäänestäjät. Mutta koska äänioikeutettuja arvioita ei ole helposti saatavissa monista maista, perustamme valtioiden välisen äänestysaktiivisuuden vertailumme arvioihin äänestysikäisistä (tai VAP), jotka ovat helpommin saatavilla, samoin kuin rekisteröityneistä äänestäjistä. (Lisätietoja on kohdassa Kuinka teimme tämän.)
Yhdysvaltain kansallisten vaalien äänestysprosenttien vertaaminen muihin maihin voi tuottaa erilaisia tuloksia riippuen siitä, miten äänestysprosentti lasketaan. Valtiotieteilijät määrittävät äänestysaktiivisuuden usein jakamalla annetut äänet arvioidulla äänimäärällätukikelpoisiaäänestäjät. Kelpoisten äänestäjien arvioita on kuitenkin vaikea tai mahdotonta löytää monille kansakunnille. Joten vertailemaan äänestysprosentteja kansainvälisesti, käytämme kahta erilaista nimittäjää: rekisteröityneiden äänestäjien kokonaismäärä ja arvioitu äänestysikäikä eli VAP, koska ne ovat helposti saatavilla useimmissa maissa.
Laskimme äänestysprosentin viimeisimmistä kansallisista vaaleista kussakin maassa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa vaalit olivat pääosin seremoniallisia tai Euroopan parlamentin jäseniä (äänestysprosentti on usein huomattavasti pienempi tällaisissa vaaleissa). Äänestysikäisen äänestysaktiivisuus lasketaan Kansainvälisen demokratia- ja vaaliapulaitoksen arvioiden mukaan kunkin maan VAP-arvosta. Rekisteröityjen äänestäjien äänestysaktiivisuus saadaan kunkin maan ilmoittamista rekisteröintitiedoista. Metodologisten erojen takia joissakin maissa IDEA: n VAP-arviot ovat pienemmät kuin ilmoitettujen rekisteröityneiden äänestäjien lukumäärä.
IDEA: lta saatujen tietojen lisäksi tiedot otetaan myös Yhdysvaltain väestönlaskennatoimistosta, Yhdysvaltain edustajainhuoneen virkailijan toimistolta ja yksittäisten maiden tilasto- ja vaaliviranomaisilta.
Kaiken kaikkiaan 245,5 miljoonaa amerikkalaista oli 18-vuotiaita ja sitä vanhempia marraskuussa 2016, joista noin 157,6 miljoonaa ilmoitti olevansa rekisteröitynyt äänestämään väestönlaskennatoimiston arvioiden mukaan. Hieman yli 137,5 miljoonaa ihmistä kertoi tänä vuonna äänestämän väestönlaskennan, mikä oli jonkin verran suurempi kuin todellinen äänimäärä - lähes 136,8 miljoonaa, Yhdysvaltain edustajainhuoneen virkailijan toimiston laatimien lukujen mukaan (joihin sisältyy yli 170 000 tyhjää) , pilaantuneet tai muuten tyhjät äänestyslistat). Tutkijat ovat jo pitkään huomanneet tällaisen liioittelun; tämän analyysin vertailut ja kaaviot käyttävät parlamentin virkailijan kuvaa, samoin kuin Kansainvälisen demokratia- ja vaaliavun instituutin sekä yksittäisten maiden tilasto- ja vaaliviranomaisten tiedot.
REKISTERÖIDY MEILLEVIIKOITTAINUUTISKIRJE
Vuonna 2016 55,7 prosentin VAP-äänestysprosentti asetti USA: n taakse useimpien taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ikäisensä kanssa, jonka jäsenet ovat suurimmaksi osaksi kehittyneitä demokraattisia valtioita. Tarkasteltaessa kunkin OECD-maan viimeisimpiä valtakunnallisia vaaleja, Yhdysvallat sijoittaa 30. sijan 35 maasta, joista on saatavilla tietoja.
Kansainvälisten standardien mukaan vuoden 2016 Yhdysvaltain äänestysaktiivisuus oli alhainen
| Maa | % äänioikeutetusta väestöstä | % rekisteröidyistä äänestäjistä |
|---|---|---|
| Islanti (2017) | NA | 81,20% |
| Japani (2017) | NA | 53,65% |
| Turkki (2018) * | 88,97% | 86,24% |
| Ruotsi (2018) | 82,08% | 87,18% |
| Australia (2019) * | 80,79% | 91,89% |
| Belgia (2019) * | 77,94% | 88,38% |
| Etelä-Korea (2017) | 77,92% | 77,23% |
| Israel (2020) | 77,90% | 71,52% |
| Alankomaat (2017) | 77,31% | 81,93% |
| Tanska (2019) | 76,38% | 84,60% |
| Unkari (2018) | 71,65% | 69,68% |
| Norja (2017) | 70,59% | 78,22% |
| Suomi (2019) | 69,43% | 68,73% |
| Saksa (2017) | 69,11% | 76,15% |
| Ranska (2017) | 67,93% | 74,56% |
| Meksiko (2018) * | 65,98% | 63,43% |
| Puola (2020) | 65,40% | 68,18% |
| Slovakia (2020) | 65,39% | 65,81% |
| Italia (2018) | 65,28% | 73,05% |
| Itävalta (2019) | 64,40% | 75,59% |
| Kreikka (2019) * | 63,53% | 57,78% |
| Uusi-Seelanti (2020) | 63,16% | 68,35% |
| Kanada (2019) | 62,42% | 67,04% |
| Iso-Britannia (2019) | 62,32% | 67,86% |
| Portugali (2019) | 61,13% | 48,60% |
| Espanja (2019) | 60,29% | 66,23% |
| Liettua (2019) | 59,28% | 53,88% |
| Tšekki (2017) | 58,02% | 60,79% |
| Kolumbia (2018) | 57,28% | 53,38% |
| Irlanti (2020) | 56,65% | 62,71% |
| Viro (2019) | 56,45% | 63,67% |
| Yhdysvallat (2016) | 55,72% | 86,80% |
| Slovenia (2018) | 54,58% | 52,64% |
| Latvia (2018) | 53,55% | 54,56% |
| Chile (2017) | 52,20% | 49,02% |
| Luxemburg (2018) * | 48,16% | 89,66% |
| Sveitsi (2019) * | 36,06% | 45,12% |
Pew-tutkimuskeskus
Korkein äänestysprosentti OECD-maiden keskuudessa oli Turkissa (89% äänioikeutetusta väestöstä), Ruotsissa (82,1%), Australiassa (80,8%), Belgiassa (77,9%) ja Etelä-Koreassa (77,9%). Sveitsillä on jatkuvasti alhaisin äänestysprosentti OECD: ssä: Vuonna 2019 liittovaltion vaaleissa tuskin 36% Sveitsin äänioikeutetusta väestöstä äänesti.
Yksi tekijä Australiassa ja Belgiassa jatkuvasti korkeiden äänestysprosenttien takana voi olla se, että he kuuluvat maailman 21 maan joukkoon, mukaan lukien kuusi OECD: ssä, jonkinlaisella pakollisella äänestyksellä. Yhdellä Sveitsin kantonilla on myös pakollinen äänestys.
Vaikka pakollisen äänestämisen lakeja ei aina noudateta tarkasti, niiden läsnäololla tai poissaololla voi olla dramaattisia vaikutuksia äänestysaktiivisuuteen. Esimerkiksi Chilessä äänestysaktiivisuus laski sen jälkeen, kun maa siirtyi pakollisesta äänestykseen vapaaehtoiseen äänestykseen vuonna 2012 ja alkoi automaattisesti asettaa kaikki oikeutetut kansalaiset äänestysluetteloon. Vaikka olennaisesti kaikki äänioikeutetut kansalaiset rekisteröitiin äänestämään Chilen vuoden 2013 vaaleissa, äänestysprosentti presidentin kilpailussa laski 42 prosenttiin verrattuna 87 prosenttiin vuonna 2010, jolloin pakollista äänestystä koskeva laki oli vielä voimassa. (Äänestysprosentti nousi hieman vuoden 2017 presidentinvaaleissa 49 prosenttiin rekisteröidyistä äänestäjistä.)
Chilen tilanne osoittaa vielä yhden monimutkaisen tekijän, kun vertaillaan äänestysprosentteja maiden välillä: ero kenen välillätukikelpoisiaäänestää ja kuka onrekisteröitytehdä niin. Monissa maissa kansallinen hallitus ottaa johtoaseman saadessaan ihmisten nimet luetteloon - joko rekisteröimällä heidät automaattisesti, kun heistä tulee tukikelpoisia (kuten esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa), tai etsimällä ja rekisteröimällä aggressiivisesti oikeutettuja äänestäjiä (kuten Yhdistynyt kuningaskunta ja Australia). Tämän seurauksena äänestysprosentti näyttää melko samanlaiselta riippumatta siitä, katsotko äänestysikäistä vai rekisteröityneitä äänestäjiä.
Yhdysvalloissa rekisteröinti sitä vastoin on hajautettua ja pääasiassa henkilökohtainen vastuu. Rekisteröidyt äänestäjät edustavat paljon pienempää osuutta potentiaalisista äänestäjistä Yhdysvalloissa kuin monissa muissa maissa. Vain noin 64% Yhdysvaltain äänestysikäisistä (ja 70% äänioikeusikäisistä)kansalaiset) rekisteröitiin väestölaskentatoimiston mukaan vuonna 2016. Yhdysvaltain osuus on paljon alhaisempi kuin monissa muissa OECD-maissa: Esimerkiksi äänestysikäisen väestön osuus, joka on rekisteröity äänestämään, on 92% Yhdistyneessä kuningaskunnassa (2019), 93% Kanadassa (2019), 94% Ruotsissa (2018) ja 99% Slovakiassa (2020). Luxemburgissa on myös matala osuus (54%), vaikka se edustaakin erityistapausta, koska lähes puolet pienen maan väestöstä on ulkomaalaisia.
Tämän seurauksena vain rekisteröityneisiin äänestäjiin perustuvat äänestysprosenttien vertailut eivät välttämättä ole kovin merkityksellisiä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen äänestysprosentti vuonna 2016 oli 86,8% rekisteröidyistä äänestäjistä, viidenneksi korkein OECD-maiden joukossa ja toiseksi korkein niiden joukossa, joilla ei ole pakollista äänestystä. Mutta rekisteröidyt äänestäjät Yhdysvalloissa ovat paljon enemmän itse valittua ryhmää, jotka todennäköisemmin äänestävät, koska he ottivat vaivaa rekisteröidä itsensä.
Äänestysprosentin laskemiseen on vielä enemmän tapoja. Yhdysvaltain vaaliprojektia johtava valtiotieteilijä Floridan yliopistossa Michael McDonald arvioi äänestysprosentin osuudeksi äänestys-tukikelpoisiaväestö 'vähentämällä äänioikeutetusta väestöstä kansalaiset ja kelvolliset rikolliset ja lisäämällä kelvolliset ulkomaalaiset äänestäjät. Näitä laskelmia käyttämällä Yhdysvaltain äänestysaktiivisuus paranee jonkin verran 60,1 prosenttiin vuoden 2016 äänioikeutetusta väestöstä. McDonald ei kuitenkaan laske vertailukelpoisia arvioita muille maille.
Riippumatta siitä, miten niitä mitataan, Yhdysvaltain äänestysprosentit ovat olleet melko tasaiset viime vuosikymmenien aikana vaaleista vaaleihin vaihteluista huolimatta. Vuodesta 1976 lähtien äänioikeusaktiivisuus on pysynyt 8,5 prosenttiyksikön sisällä - vajaasta 50 prosentista vuonna 1996, jolloin Bill Clinton valittiin uudelleen, ja hieman yli 58 prosenttiin vuonna 2008, jolloin Barack Obama voitti Valkoisen talon. Äänestysaktiivisuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri rotujen, etnisten ryhmien ja ikäryhmien välillä.
Useissa muissa OECD-maissa äänestysaktiivisuus on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Kreikassa on kirjoista pakollinen äänestyslaki, vaikka sitä ei ole pantu täytäntöön. äänestysprosentti parlamenttivaaleissa laski 89 prosentista vuonna 2000 63,5 prosenttiin viime vuonna. Norjan viimeisimmissä parlamenttivaaleissa, 2017, 70,6% äänioikeutetusta väestöstä antoi äänestyksen - alhaisin äänestysprosentti viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Ja Sloveniassa innostuksen räjähdys seurasi maan itsenäisyyttä Jugoslaviasta vuonna 1992, jolloin äänestysikäisistä 85 prosenttia äänesti - mutta äänestysprosentti on laskenut lähes 31 prosenttiyksikköä kahden ja puolen vuosikymmenen demokratian aikana ja uppoamassa 54,6 prosenttiin vuonna 2018.
Toisaalta viime vaalien äänestysprosentti on kohonnut useissa OECD-maissa. Kanadan äänestysprosentti kahdessa viimeisimmässä eduskuntavaalissa (2015 ja 2019) ylitti 62%, mikä on korkein prosenttiosuus vuodesta 1993. Slovakian viime helmikuussa järjestämissä parlamenttivaaleissa lähes kaksi kolmasosaa (65,4%) äänioikeutetusta väestöstä antoi äänestystä. vuoden 2016 59,4 prosentista. Unkarin vuoden 2018 eduskuntavaaleissa lähes 72 prosenttia äänioikeutetusta väestöstä äänesti, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 63,3 prosenttia.
Huomaa: Tämä on päivitys viestistä, joka julkaistiin alun perin 6. toukokuuta 2015.
