• Uutiset

5 keskeistä otosta vanhemmuudesta muuttuvina aikoina

Amerikkalaisen perheen maisema on muuttunut dramaattisesti viime vuosikymmeninä. Näiden muutosten seurauksena uudessa Pew Research Center -raportissa tarkastellaan vanhempien kohtaamia haasteita lastensa kasvatuksessa ja kuinka vanhemmuuden lähestymistavat eroavat väestöryhmistä.

Tässä on joitain keskeisiä havaintoja raportista:

1 Vähenevä osuus lapsista asuu kahden vanhemman kotitalouksissa.Nykyään 69 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista asuu kahden vanhemman kanssa, kun se vuonna 1960 oli 87 prosenttia. Ennätyksellisen vähän 62 prosenttia lapsista asuu kahdennaimisissavanhemmista, kun taas 7% asuu kahden avoliiton vanhemman kanssa. Samaan aikaan yksinhuoltajataloudessa asuvien lasten osuus on kasvanut kolminkertaiseksi 9 prosentista 1960: ssä 26 prosenttiin vuonna 2014.

Avioerojen, uudelleen avioitumisen ja avoliiton lisääntyvä yleisyys on aiheuttanut muita muutoksia perhe-elämän järjestelyissä, jopa kahden vanhemman kotitalouksissa asuvien keskuudessa. Vuonna 2014 alle puolet lapsista (46%) asui kotitaloudessa, jossa oli kaksi naimisissa olevaa vanhempaa ensimmäisessä avioliitossaan, kun vastaava luku vuonna 1960 oli 73%.

2Noin puolet amerikkalaisista vanhemmista sanoo tekevänsä erittäin hyvää työtä kasvattaessaan lapsiaan.Äidit sanovat todennäköisemmin tämän kuin isät (51% vs. 39%). Nuorempien sukupolvien äidit antavat itselleen erityisen korkeat arvosanat: 57% vuosituhannen äideistä sanoo tekevänsä erittäin hyvää työtä kasvattaessaan lapsiaan, kun vastaavasti 48% sukupolven X: stä ja 41% Baby Boomer -äiteistä ja 43% Tuhatvuotiset isät.

Vanhemmat välittävät paljon siitä, miten muut näkevät vanhempiensa taidot lähisukulaisissaan ja muualla. Noin yhdeksän kymmenestä naimisissa tai avoliitossa olevasta vanhemmasta (93%) sanoo, että sillä on paljon merkitystä, että heidän puolisonsa tai kumppaninsa pitää heitä hyvänä vanhempana, ja 72% elävän vanhemman vanhemmista haluaa omien vanhempiensa ajattelevan heidän olevan vanhempia. '' teen hyvää työtä kasvattaessani lapsiaan. Pienemmät mutta sisällölliset osakkeet välittävät myös paljon siitä, että heidän ystävänsä (52%) ja paikkakuntansa ihmiset (45%) pitävät heitä hyvinä vanhempina.

3 Kiusaaminen ja mielenterveys ovat vanhempien tärkeimpiä huolenaiheita, mutta jotkut vanhempien huolenaiheet eroavat suuresti tulojen, rodun ja etnisen alkuperän mukaan.Kuusi kymmenestä vanhemmasta sanoo olevansa huolissaan siitä, että heidän lapsiaan saatetaan kiusata jossain vaiheessa. Ainakin puolet on huolissaan siitä, että heidän lapsensa saattavat kamppailea ahdistuksen tai masennuksen kanssa (54%) tai että heidän lapsensa voidaan siepata (50%).

Vanhempien huolenaiheet vaihtelevat huomattavasti tuloryhmittäin. Erityisesti matalapalkkaiset vanhemmat ovat yleensä enemmän huolissaan lastensa henkilökohtaisesta turvallisuudesta ja teini-ikäisestä raskaudesta kuin vanhemmat, joilla on korkeammat tulot.

Suurimmaksi osaksi huolenaiheet eivät vaihtele suuresti mustavalkoisten vanhempien välillä, mutta kolmessa kahdeksasta testatusta tuotteesta on merkittäviä eroja. Valkoiset vanhemmat sanovat todennäköisemmin kuin mustat vanhemmat, että he ovat huolissaan siitä, että heidän lapsensa saattavat kamppailla ahdistuksesta tai masennuksesta (58% vs. 35%) tai että heillä voi olla ongelmia huumeiden tai alkoholin kanssa (40% vs. 23%). Mustat vanhemmat puolestaan ​​sanovat noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin valkoiset vanhemmat, jotka sanovat olevansa huolissaan siitä, että heidän lapsensa voisi ammuttua jossain vaiheessa (39% vs. 22%). Latinalaisamerikkalaiset sanovat todennäköisemmin kuin mustavalkoiset, että he huolehtivat kaikista kyselyssä kysytyistä tuotteista. Nämä erot johtuvat ainakin osittain ulkomailla syntyneiden latinalaisamerikkalaisten suuresta huolesta.

4 Monien vanhempien on vaikea löytää laadukasta, edullista lastenhoitoa tai koulun jälkeistä toimintaa tai ohjelmaa.Noin neljä kymmenestä vanhemmasta, joilla on kouluikäisiä lapsia (39%), sanoo, että on vaikea löytää laadukkaita, kohtuuhintaisia ​​koulun jälkeisiä aktiviteetteja ja ohjelmia lapsilleen yhteisöstään, ja tämä pätee erityisesti pienituloisiin vanhempiin .

Nämä erot heijastuvat myös lasten osallistumiseen koulun ulkopuolisiin aktiviteetteihin: Vanhemmat, joilla on korkeammat perhetulot, sanovat kouluväestönsä osallistuvan koulun jälkeen tai viikonloppuisin järjestettäviin aktiviteetteihin, mukaan lukien urheilu ja musiikki. tanssi- tai taidetunteja.

Kaikissa tuloryhmissä suurin osa alle 6-vuotiaiden lasten vanhemmista sanoo, että on vaikea löytää korkealaatuista ja kohtuuhintaista lastenhoitoa yhteisöstään.

5 Kapea enemmistö amerikkalaisista vanhemmista sanoo, että vanhemmat eivät voi koskaan olla liian mukana lapsen koulutuksessa, mutta noin neljä kymmenestä sanoo, että liikaa osallistumista voi olla huono asia.Vanhemmat, joiden perhetulot ovat vähintään 75 000 dollaria, ovat yli kaksi kertaa todennäköisempiä kuin vanhemmat, joiden tulot ovat alle 30 000 dollaria, sanoessaan, että vanhempien liikaa osallistuminen koulutukseen voi olla huono asia (59% vs. 23%). Vanhemmat, joilla on ainakin kandidaatin tutkinto, sanovat tämän todennäköisemmin kuin vanhemmat, joilla on matalampi koulutustaso.

Vanhempien omasta osallistumisestaan ​​lapsen koulutukseen 46% kouluikäisten lasten kanssa haluaa voivansa tehdä enemmän, kun taas hieman enemmän (53%) sanoo olevansa tyytyväisiä asioiden tapaan. Vanhempien tulojen tai koulutuksen ja heidän omasta osallistumisestaan ​​lapsen koulutukseen ei ole selkeää yhteyttä. Mustat vanhemmat (58%) sanovat kuitenkin todennäköisemmin, että valkoiset ja latinalaisamerikkalaiset vanhemmat (vastaavasti 43% ja 41%) haluavat voivansa tehdä enemmän lapsen koulutuksen suhteen.